Conquián on varhaisin länsimaissa tunnettu rommipeli. Sitä on pelattu ainakin 1880-luvulta alkaen. Pelin alkuperä on todennäköisesti Etelä-Amerikassa.

Espanjalaiseen tyyliin pakassa on kortit K, Q, J, 7, 6, 5, 4, 3, 2, A. Pelaajat yrittävät päästä ulos muodostamalla yhdistelmiä 11 kortin verran. Nopeammin ulospäässyt voittaa pelin.

Yhdistelmiä ovat ryhmä eli kolme tai neljä samannumeroista korttia ja suora eli vähintään kolmen samaa maata olevan peräkkäisen kortin suora. Ässä on aina ykkönen ja seiskan jälkeen tulee sotilas. Suora voi olla korkeintaan kahdeksan kortin mittainen.

Pelin säännöt löydät 150 korttipeliä -kirjasta tai englanniksi Card Games -sivuilta.

Rommin nimellä kulkee paljon pelejä. Kaikkia yhdistää se, että niissä vuorolla ensin nostetaan kortti ja sitten pelataan kortti, joko pöytään tai poistopakkaan. Tavoitteena on aina saada käsikortit sopiviksi yhdistelmiksi. Rommista on useita muunnelmia, kuten suosittu kaksinpeli ginirommi.

Löydät pelin säännöt myös 150 korttipeliä -kirjasta.

Pelin tavoite

Pelaajat yrittävät muodostaa korteistaan suoria ja settejä ja pöydätä niitä. Pelin voittaa se, joka saa ensimmäisenä kätensä tyhjäksi.

Korteista voi tehdä joko settejä, joissa on kolme tai neljä samannumeroista korttia tai suoria, joissa on vähintään kolme saman maan peräkkäistä korttia. Ässä on pieni tai suuri, mutta ei molempia yhtä aikaa (K-A-2 ei ole laillinen suora).

Jako

Kahdella tai kolmella pelaajalla käyttäkää yhtä pakkaa, seitsemällä pelaajalla aina kahta ja muuten voitte tehdä mielenne mukaan. Pakassa voi käyttää myös jokereita. Yhtä kaikki, sekoittakaa pakat erityisen hyvin pelin aluksi.

Kaksinpelissä jaetaan 10 korttia, kolminpelissä 7 tai 10. Neljällä tai viidellä jaetaan 7 ja kuudella 6. Kahden pakan peleissä jaetaan aina kaikilla pelaajamäärillä kymmenen korttia. Jaon jälkeen kääntäkää pakan päällimmäinen kortti kuvapuoli ylöspäin poistopakan ensimmäiseksi kortiksi.

Pelin kulku

Vuoron alussa pelaaja nostaa käteensä päällimmäisen kortin joko pakasta tai poistopakasta. Sen jälkeen saa pelata kortteja kädestä pöytään eli pöydätä yhdistelmiä tai lisätä omia käsikortteja valmiiksi pöydättyihin yhdistelmiin joihin ne sopivat. Lopuksi pitää heittää yksi kortti kädestä poistopakkaan. Jos nosti poistopakan päällimmäisen kortin, sitä ei saa heittää takaisin poistopakkaan samalla vuorolla.

Jos jokereita käytetään, ne korvaavat minkä tahansa kortin. Pöydätyn jokerin saa omalla vuorolla vaihtaa siihen korttiin, jonka paikalla se on, jolloin jokerin saa ottaa itselleen.

Jos pakka loppuu, kääntäkää poistopakka ylösalaisin uudeksi nostopakaksi. Jos ette pidä muistipeleistä, voitte halutessanne sekoittaa poistopakan ennen kääntämistä. Uuden nostopakan päällimmäinen kortti käännetään uuden poistopakan ensimmäiseksi kortiksi.

Pelin päättyminen

Kun joku pelaajista saa kätensä tyhjäksi, peli päättyy. Viimeinen kortti voi mennä pöytäykseen tai poistopakkaan.

Muut pelaajat saavat miinuspisteitä kädessään olevista korteista. Korttien pistearvo on niiden silmäluvun mukainen. Kuvat ovat 10 pisteen arvoisia, ässä 11 ja jokerit 15 pistettä.

Muunnelmia

Pysäytys. Peli päättyy, kun pakka loppuu ja kaikki pelaajat ovat kieltäytyneet poistopakan päällimmäisestä kortista. Kaikki saavat pisteitä kädessään olevista korteista.

Boathouse-rommi. Jos pelaaja ottaa poistopakasta, hänen on nostettava myös nostopakan päällimmäinen kortti. K-A-2-tyyliset suorat ovat sallittuja. Mitään ei saa pöydätä ennen kuin joku pelaajista saa pöydättyä koko kätensä, jonka jälkeen muut pöytäävät mitä voivat ja saavat sakkoa lopuista korteista. Toisten pöytäyksiin ei saa lisätä kortteja.

Sakausrommi. Viimeinen kortti on pakko heittää pois kädestä, sitä ei saa pöydätä.

Kalooki. Kaksi pakkaa ja neljä jokeria, 2-6 pelaajaa. Pelaajille jaetaan 15, 13 (5 pelaajalla) tai 11 (6 pelaajalla) korttia. Tavalliset säännöt, mutta sama kortti ei saa esiintyä samassa pöytäyksessä kahta kertaa (jokeri ja kortti, jota se esittää ovat samoin kiellettyjä).

Pelaajan ensimmäisen pöytäyksen on oltava arvoltaan vähintään 51 pistettä (numerokortit silmäluvun mukaan, kuvat 10, ässä 15 ja jokeri edustamansa kortin mukaan). Ensimmäinen pöytäys voi olla pienempikin, jos samalla vuorolla voi lisäillä kortteja muiden pöytäyksiin niin, että kaikkien vuorolla pelattujen korttien arvo on vähintään 51. Muiden pöytäyksiin ei saa pelata ennen omaa aloituspöytäystä.

Peli päättyy, kun joku saa kätensä tyhjäksi millä keinolla hyvänsä. Käteen jääneistä korteista saa pisteitä silmäluvun mukaan, kuvat ovat 10 pistettä, ässät 15 ja jokerit 25 pistettä. Pelatkaa sovittu määrä kierroksia tai tiettyyn pistemäärään (esim. 250 pistettä). Jos voittaja tyhjentää kätensä kerralla pöytään ilman aiempia pöytäyksiä, hän tekee kalookin ja muille tulee 25 lisäpistettä.

Ginirommi eli gin rummy on yksi suosituimpia kahden pelaajan korttipelejä. Se syntyi 1900-luvun alkupuolella, vistiopettaja Elwood T. Baker mainitaan usein pelin kehittäjänä, ja suosionsa huipulle peli pääsi 1930- ja 1940-luvuilla, kun Hollywood-tähdet ottivat pelin omakseen. Gini on edelleen hyvin suosittu ja kokeilemisen arvoinen kaksinpeli.

Peli tunnetaan myös nimellä sinkki, mutta sillä nimellä on pelattu ilmeisesti myös muitakin pelejä.

Pelin säännöt löydät myös 150 korttipeliä -kirjasta.

Pelin tavoite

Pelaajat yrittävät yhdistää kädessään olevat kortit yhdistelmiksi päästäkseen koputtamaan ensimmäisenä.

Yhdistelmiä ovat kolme tai neljä samanarvoista korttia ja vähintään kolmen peräkkäisen kortin suora samaa maata. Ässä on aina 1.

Jako

Pelaajille jaetaan 10 korttia ja pakan päällimmäinen kortti käännetään poistopakan ensimmäiseksi kortiksi.

Pelin kulku

Ei-jakaja aloittaa. Vuorollaan pelaaja nostaa joko poistopakan tai nostopakan päällimmäisen kortin käteensä ja heittää pois yhden kortin. Jos nostaa poistopakasta, samaa korttia ei saa heittää pois kierroksen lopussa.

Jaon alussa ei-jakaja joko ottaa poistopakkaan käännetyn kortin tai passaa. Jakajalla on sama mahdollisuus. Jos jakajakin passaa, ei-jakajan on nostettava nostopakan päällimmäinen kortti.

Virallisissa peleissä poistopakasta saa katsoa vain päällimmäisen kortin, kotipeleissä voi olla joustavampi. Nostopakan korttien lukumäärän saa laskea koska tahansa.

Peliä jatketaan, kunnes toinen pelaajista koputtaa tai kun pakassa on jäljellä kaksi korttia. Jälkimmäinen tapaus on tasapeli. Pelaaja voi koputtaa silloin, kun hänellä on korkeintaan 10 pistettä yhdistelmien ulkopuolisia kortteja kädessään. Korttien pistearvo on niiden numeroarvo, ässä on 1 ja kuvakortit 10.

Kun pelaaja koputtaa, hän heittää kädestään kortin poistopinoon kuvapuoli alaspäin ja levittää sitten kätensä pöydälle jaettuna yhdistelmiin ja niiden ulkopuolisiin hukkakortteihin. Jos kaikki kortit ovat yhdistelmissä, pelaaja on tehnyt ginin. Vastapuoli pöytää yhdistelmänsä. Vastapuoli voi myös pelata kädestään irtokortteja koputtajan pöytäämiin yhdistelmiin jos ne jatkavat sarjoja, paitsi jos koputtaja teki ginin.

Pisteenlasku

Jos koputtajan hukkakortit ovat pienemmän pistemäärän arvoisia kuin vastapuolen, hän voittaa ja merkitsee itselleen pisteitä hukkakorttien pistemäärän erotuksen verran. Ginistä saa 25 pisteen bonuksen. Jos hukkakorttien pistearvot ovat samat tai koputtajalla on enemmän, hän häviää ja erotus merkitään vastapuolen pisteisiin. Vastapuoli saa lisäksi 25 bonuksen.

Peli päättyy, kun toinen pelaajista saavuttaa 100 pistettä. Pelaajat saavat lopuksi 25 pistettä jokaisesta voittamastaan jaosta. Voittaja saa lisäksi 100 pisteen bonuksen tai 200 pistettä, jos vastapuoli jäi täysin ilman pisteitä. Lopullinen voittosumma – ja maksu, jos pelataan rahasta, kuten giniä on perinteisesti ollut tapana pelata – on pelaajien pistemäärien erotus. Lopputulos tuplataan, jos häviäjä ei voittanut yhtään jakoa.

Muunnelmia

20 pistettä. Monet käyttävät 25 pisteen bonusten sijasta 20 pistettä ginistä, koputtajan tappiosta ja voitetuista jaoista. Vaihtelua esiintyy jonkin verran: jotkut antavat koputtajan häviöstä 10 pistettä ja ginistä 20, tai häviöstä 20 pistettä ja ginistä 25. Selkeintä lienee, että kaikista kolmesta saa saman verran, oli se sitten 20 tai 25 pistettä.

Oklahoma. Koputtamiseen vaadittava pistemäärä ei ole 10, vaan poistopakan ensimmäisen kortin numeroarvon mukainen.

Hollywood. Elokuvatähtien suosima pisteenlaskumuunnelma, jossa pelataan useita pelejä yhtä aikaa. Merkitkää pistelomakkeelle kolme saraketta kummallekin pelaajalle: peli 1, peli 2 ja peli 3. Kun pelaaja voittaa ensimmäisen kerran, merkitkää pisteet ensimmäisen pelin sarakkeeseen. Kun sama pelaaja voittaa toisen kerran, pisteet merkitään peleihin 1 ja 2. Kolmannesta voitosta alkaen pisteet merkitään kaikkiin sarakkeisiin. Peli suljetaan, kun toinen pelaajista saa 100 pistettä kokoon ja koko ottelu on ohi, kun kaikki pelit on suljettu.

Sitoumusrommi on sitoumusbridgestä vaikutteita saanut rommipelien perhe. Alkuperäinen sitoumusrommi oli tiettävästi Ruth Armsonin 1930-luvulla kehittämä zioncheck, mutta sittemmin pelistä on tullut monia erilaisia muunnelmia. Idea on kaikissa sama: peli kestää monta kierrosta ja joka kierros vaatimukset kovenevat.

Pelin muunnelmia ovat muun muassa Liverpool ja Shanghai.

Pelin säännöt löytyvät 150 korttipeliä -kirjasta tai englanniksi Card Games -sivuilta.

Eteläamerikkalaista alkuperää oleva canasta oli 1950-luvun alussa huikean suosittu – kenties suurin korttipelivillitys ennen nykyistä pokeribuumia. Sittemmin pelin suosio on hiipunut, mutta Suomessakin toimii yhä aktiivinen pelille omistautunut yhdistys, Suomen Canastaliitto.

Canasta on pääasiassa neljän hengen paripeli, mutta peli toimii oivallisesti myös kaksinpelinä ja jonkuntasoinen kolminpelimuunnelmakin on olemassa. Tässä esitetään ensin tavallisimmat nelinpelisäännöt Suomen Canastaliiton sääntöjen mukaisesti.

Löydät pelin säännöt myös 150 korttipeliä -kirjasta.

Pelin tavoite

Parit tavoittelevat 5 000 pistettä tekemällä pöytäyksiä ja etenkin canastoja. Canasta on seitsemän samannumeroisen kortin setti.

Kakkoset (ja jokerit) ovat jokereita. Kolmosilla on erikoismerkitys, eikä niitä voi pelata yhdistelmiin. Korteilla on seuraavat pistearvot: punaiset kolmoset 100 pistettä, jokerit 50 pistettä, ässät ja kakkoset 20 pistettä, K, Q, J, 10, 9 ja 8 10 pistettä ja 7, 6, 5, 4 ja mustat kolmoset 5 pistettä.

Jako

Sekoittakaa pakka (kaksi täyttä pakkaa ja neljä jokeria; ei haittaa, jos pakkojen taustat ovat eriväriset) erittäin huolellisesti. Pakka kuuluu myös nostaa. Pelaajille jaetaan 11 korttia yksi kerrallaan. Seuraava kortti käännetään kuvapuoli ylöspäin poistopakan eli avopakan ensimmäiseksi kortiksi.

Jos kääntökortti on jokeri, kakkonen tai punainen kolmonen, se käännetään poikittain avopakkaan ja päälle käännetään umpipakan seuraava kortti. Tätä jatketaan tarvittaessa enemmänkin, kunnes avopakan päällä on joku muu kortti kuin jokeri, kakkonen tai punainen kolmonen. Myös mustan kolmosen päälle kuuluu kääntää uusi kortti, mutta mustaa kolmosta ei käännetä poikittain.

Ensimmäisellä vuorollaan pelaajat pelaavat käsistään kaikki punaiset kolmoset pöydälle kuvapuoli ylöspäin ja nostavat umpipakasta yhtä monta korttia tilalle. Jos umpipakasta nousee punaisia kolmosia, nekin pöydätään ja korvataan uusilla korteilla.

Pelin kulku

Etukäsi aloittaa. Vuorossa on kolme vaihetta: nosto, pöytäys ja heitto.

Nosto

Vuoronsa aluksi pelaaja nostaa umpipakan päällimmäisen kortin tai koko avopakan. Avopakan saa nostaa, jos käyttää sen päällimmäisen kortin välittömästi pöytäykseen kahden tai useamman samannumeroisen kortin (tai jokerin) kanssa. Avopakan saa ottaa myös silloin, jos sen päällimmäisen kortin voi pelata oman joukkueen pöytäykseen.

Avopakka on lukittu, jos

• pari ei ole vielä tehnyt avauspöytäystä
• avopakassa on jokeri tai kakkonen
• avopakan päällä on jaossa sinne jäänyt punainen kolmonen

Lukitun pakan saa nostaa vain, jos pystyy pöytäämään päällimmäisen kortin kahden kädestä löytyvän samanarvoisen luonnollisen (ei-jokerin) kortin kanssa.

Pitäkää kaikki jokerit ja kakkoset avopakassa poikittain, niin ne näkee, vaikka pakassa olisi muita kortteja pakan lukitsevan jokerikortin päällä.

Pelaaja, jolla on kädessään vain yksi kortti, ei saa ottaa avopakkaa, jossa on vain yksi kortti. Pakkaa, jossa on päällä musta kolmonen ei voi nostaa, koska mustaa kolmosta ei saa pelata yhdistelmiin.

Nostetut punaiset kolmoset pelataan heti pöytään ja jos kortti nostettiin umpipakasta, tilalle nostetaan uusi kortti.

Pöytäys

Canastassa voi pöydätä ainoastaan vähintään kolmen samannumeroisen kortin settejä. Suoria ei tunneta. Kolmosista ei voi tehdä settejä, eikä kakkosista, jotka ovat jokereita. Vähintään seitsemän kortin setti on nimeltään canasta.

Setin korteista vähintään kaksi pitää olla luonnollisia eli muita kuin jokereita. Yhdessä pöytäyksessä saa olla korkeintaan kolme jokeria.

Pöydätyt kortit kerätään parin toisen pelaajan eteen. Parit rakentavat settejään yhdessä.

Parin ensimmäisen pöytäyksen pitää täyttää tietty parin siihen asti keräämistä pisteitä riippuva minimipistemäärä. Pöytäyksen pistemäärä on sen sisältämien korttien pistemäärien summa.

Oman joukkueen pöydättyyn settiin voi myöhemmin lisätä uusia kortteja. Kun setissä on kuusi korttia, sen päällimmäinen kortti käännetään poikittain varoituksena canastasta. Kun kortteja on seitsemän, setti pinotaan siistiksi nipuksi ja päälle laitetaan musta kortti merkiksi sekacanastasta (mukana jokereita) ja punainen kortti merkiksi aidosta canastasta (ei jokereita). Myös kuuden kortin kohdalla kuuluu merkitä kortin värillä, onko kyse aidosta vai sekacanastasta. Jos canastaa laajennetaan, päällyskortin väriä pitää vaihtaa, jos aitoon canastaan lisätään jokeri.

Avauksen jälkeen omalla vuorolla saa tehdä useita pöytäyksiä ja jatkaa useampaa settiä, mutta seuraavia asioita ei saa tehdä: siirtää jokerikorttia pöytäyksestä toiseen, pitää useampaa samannumeroista pöytäystä, lisätä korttia vastapuolen pöytäykseen tai pelata viimeistä korttiaan, ellei siihen ole erikseen lupaa.

Pelin voi lopettaa pelaamalla viimeisen korttinsa kädestä pöytäämällä tai heitolla, kunhan oma joukkue on tehnyt vähintään yhden canastan. Usein kannattaa kysyä parilta lupa lopettamiseen sanomalla ”saanko lopettaa?”. Pari saa vastata ”kyllä” tai ”ei”, ja vastaus on sitova, eli peli on lopetettava jos pari antaa luvan ja jatkettava, jos pari kieltää lopettamasta. Lupaa saa kysyä vain silloin, kun on vuoronsa aluksi nostanut kortin umpipakasta.

Lopettaessaan saa pöydätä kolme tai neljä mustaa kolmosta ilman jokereita, muulloin niitä ei saa pöydätä. Jos kädessä on kaksi mustaa kolmosta, ei pysty lopettamaan (yhden mustan kolmosen voisi heittää pois).

Heitto

Jos peliä ei lopeta, vuoron lopuksi täytyy heittää yksi kortti pois avopakkaan. Pois saa heittää mitä tahansa, paitsi punaisia kolmosia. Jos heittää pois mustan kolmosen, estää seuraavaa pelaajaa nostamasta avopakkaa. Jokerin heittäminen lukitsee pakan.

Jos umpipakka loppuu, peliä jatketaan ilman sitä, kunnes joku pelaajista lopettaa pelin tai ei vuorollaan nosta avopakkaa.

Jos umpipakan viimeinen kortti on punainen kolmonen, sen nostanut pelaaja saa pöydätä sen, mutta ei saa pöydätä muita kortteja tai heittää korttia avopakkaan. Erä päättyy heti.

Pisteenlasku

Erän päätyttyä joukkueet laskevat pöytäämiensä korttien pistearvot. Aidoista canastoista saa 500 pisteen bonuksen, sekacanastoista 300 pisteen bonuksen, lopetuksesta 100 pistettä, suorasta lopettamisesta 200 pistettä ja punaisista kolmosista 100 pistettä.

Suora lopetus on sellainen, jossa pelaaja pöytää kerralla kaikki korttinsa ilman, että kumpikaan parista on pöydännyt mitään. Pelaajan on tällöin pöydättävä lopetukseen vaadittava canasta, mutta avauspöytäyksen minimipistemäärällä ei ole merkitystä.

Jos joukkueella ei ole erän lopussa yhtään pöytäystä, se saa punaisista kolmosistaan 100 miinuspistettä.

Joukkueen pisteistä vähennetään molempien pelaajien kädessä olevien korttien pistearvot. Näin saadut pisteet lisätään kirjanpitoon. Peli päättyy, kun 5 000 pistettä on koossa, jolloin enemmän pisteitä kerännyt joukkue voittaa.

Virheistä saa sakkopisteitä. Tavallisimpia virheitä ovat punaisten kolmosten jättäminen käteen (500 sakkopistettä) ja lopetusluvan kysyminen ilman, että pystyy lopettamaan (100 sakkopistettä). Jos pöytää avopakan päällimmäisen kortin väärin ja ottaa avopakan käteensä, avopakka pitää palauttaa ennalleen.

Muunnelmia

David Parlett on kommentoinut, että jos korttipelit ovat planeettoja, canasta on asteroidivyöhyke. Peliin on valtavasti muunnelmia ja niiden runsaus oli osittain syynä canastan suosion hiipumiseen.

Kaksinpeli. Kaksinpeli saattoi olla canastan alkuperäinen muoto. Kaksinpelissä pelaajille jaetaan 15 korttia, umpipakasta nostetaan kaksi korttia (vuoron lopussa heitetään pois silti vain yksi kortti) ja lopettamiseen tarvitaan kaksi canastaa. Muuten nelinpelin säännöt pätevät.

Kolminpeli. Kuten kaksinpeli, mutta pelaajille jaetaan 13 (tai 11) korttia.

Kaikki punaiset kolmoset. Perinteisissä säännöissä kaikkien punaisten kolmosten keräämisestä saa 400 pisteen bonuksen.

Fireplace Poker on rommin ja pokerin yhdistelmä kahdelle pelaajalle. Pelin on kehittänyt Tuomas Korppi.

Alkuvalmistelut

Viisi korttipakkaa (ei jokereita) sekoitetaan yhteen niin, että saadaan yksi suuri pakka. Kummallekin pelaajalle jaetaan 13 käsikorttia. Loput korteista asetetaan kuvapuoli alaspäin nostopakaksi. Kummallekin pelaajalle annetaan 31 pelimerkkiä.

Pelimerkit ovat miinuksia, joista yritetään hankkiutua pelin aikana eroon.

Pelin kulku

Vuoron aluksi vuorossa oleva pelaaja ottaa kortteja nostopakasta niin, että hänellä on 13 käsikorttia. Sitten pelaaja pöytää pokerikäden (siitä käytetään tästedes nimitystä pöytäys), joka toteuttaa seuraavat ehdot:

• Pokerikäsi koostuu viidestä kortista.
• Pokerikädessä ei saa olla kahta tai useampaa samanlaistakorttia, esimerkiksi kahta herttakahdeksikkoa.
• Pokerikäsi on jätkäpari tai korkeampi.

Pöytäyksen muodostamiseen pelaaja saa käyttää käsikorttejaan ja kortteja, jotka hän varastaa vastustajan pöytäyksistä.

Kun pelaaja varastaa kortin vastustajan pöytäyksestä, hän ottaa pöytäyksestä yhden kortin ja poistaa loput neljä korttia pelistä. Poistetut kortit kerätään kuvapuoli alaspäin poistopinoon.

Vuorollaan pelaaja saa varastaa korkeintaan viisi korttia vastustajan pöytäyksistä, mutta seuraavien ehtojen on toteuduttava:

• Kustakin pöytäyksestä saa varastaa vain yhden kortin.
• Varastetut kortit on käytettävä sillä vuorolla tehtävään pöytäykseen.
• Sillä vuorolla tehtävän pöytäyksen on oltava arvokkaampi kuin niiden pöytäysten, joista kortteja varastetaan.

”Arvokkaampi” tarkoittaa arvokkaampaa pokerikäsien mielessä. Esimerkiksi QQQQ9 ja AAAKK ovat molemmat arvokkaampia kuin KKKAA. Myös JJ987 on arvokkaampi kuin JJ986.

Pisteenlasku

Vuoron lopuksi vuorossa oleva pelaaja voi saada pisteitä. Jos hänellä on enemmän pöytäyksiä kuin vastustajalla, hän saa yhden pisteen jokaista pöytäystä kohti, joka hänellä on enemmän kuin vastustajalla. Muussa tapauksessa pelaaja ei saa pisteitä.

Pelaajalla olevat pelimerkit edustavat miinuspisteitä. Aina kun pelaaja saa pisteitä, hän poistaa itseltään yhden pelimerkin jokaista saamaansa pistettä kohti.

Pelin päättyminen

Peli päättyy välittömästi, kun pelaaja pääsee eroon kaikista pelimerkeistään. Tämä pelaaja voittaa pelin.

Erikoistilanteita

Näitä tilanteita ei käytännössä juurikaan esiinny, mutta koska ne ovat periaatteessa mahdollisia, annamme säännöt niitä varten.

Pelaaja ei pysty muodostamaan vuorollaan pöytäystä (tai ei huomaa mahdollisuutta muodostaa sitä). Pelaaja näyttää käsikorttinsa vastustajalleen, ja vastustaja päättää, kuinka pelaaja muodostaa pöytäyksen. ”Ei kahta identtistä korttia” ja ”Vähintään jätkäpari” -säännöt eivät sido vastustajaa, kun hän päättää, kuinka pelaaja muodostaa pöytäyksen.

Nostopakka loppuu. Peli jatkuu, mutta uusia kortteja ei nosteta. Jos pelaajalla on pöytäystä tehdessä alle 13 korttia kädessään, hän saa pöytäyksen tekemisen sijaan passata. Peli päättyy, kun molemmat pelaajat ovat passanneet vuoroillaan peräkkäin. Tällöin pelin voittaa se, jolla on vähemmän pelimerkkejä. Jos kummallakin on yhtä monta pelimerkkiä, pelin voittaa se, jolla on enemmän pöytäyksiä.

Viisisataa-rommi on rommipeli, jossa yritetään kerätä pisteitä tekemällä hyviä pöytäyksiä. Pelistä käytetään useita eri nimiä, joista tämä viisisataa-rommi on se tavallisin. Jotkut nimittävät peliä pinochle-rommiksi, mutta pinochlen kanssa pelillä ei ole muuta tekemistä kuin se, että pinochleakin pelataan usein 500 pisteeseen. Myös 500 on eri peli. Peli toimii erityisen hyvin kolmelle, neljän pelaajan kannattaa kokeilla persialaista rommia eli pelin paripelimuunnelmaa.

Pelin säännöt löydät myös 150 korttipeliä -kirjasta.

Pelin tavoite

Pelaajat yrittävät saada kokoon 500 pistettä tekemällä arvokkaita pöytäyksiä.

Korttien pistearvot ovat: numerokortit numeronsa mukaisesti, kuvat 10 pistettä ja ässät ja jokerit 15 pistettä. Suoraan A, 2, 3 pöydätty ässä on vain yhden pisteen arvoinen.

Mahdollisia pöytäyksiä ovat kolmen tai neljän samanarvoisen kortin setti ja vähintään kolmen peräkkäisen saman maan kortin suora. Ässä voi olla suorassa 1 tai 14. Jos pelataan useammalla pakalla, setissä ei saa olla samaa maata kahta kertaa.

Jako

Pelaajille jaetaan seitsemän korttia. Kaksinpelissä jaetaan 13 korttia. Jos pelaajia on vähintään viisi, pelissä käytetään kahta pakkaa. Pakassa on mukana kaksi jokeria, kahden pakan pelissä yhteensä neljä jokeria.

Nostopakan päällimmäinen kortti käännetään kuvapuoli ylöspäin poistopakan ensimmäiseksi kortiksi.

Pelin kulku

Etukäsi aloittaa. Vuorossa on kolme vaihetta: nosto, pöytäys ja poisheitto. Kortti nostetaan pakan tai poistopakan päältä. Poistopakkaa saa kaivella myös syvemmältä, jos pöytää nostamansa kortin heti ja ottaa käteensä kaikki halutun kortin päällä olevat kortit.

Vuorollaan voi tehdä omia pöytäyksiä tai pelata kortteja aikaisempiin pöytäyksiin, sekä omiin että muiden tekemiin. Koska korteista saa pisteitä, ne laitetaan aina pelaajan eteen, jotta pysytään selvillä, kenen pelaamia kortit ovat. Siksi on tärkeää sanoa selvästi, mihin yhdistelmään kortin lisää, jos mahdollisuuksia on useita. Kortteja ei saa siirtää yhdistelmästä toiseen.

Jokerilla voi korvata muita kortteja. Suorissa pitää olla tarkka sen suhteen, mitä korttia jokeri edustaa. Esimerkiksi suorassa 6, 7, jokeri jokeri on kahdeksikko, ei viitonen (suorassa jokeri, 6, 7 se olisi viitonen). Tällaiseen suoraan ei siten saa pelata nelosta ja sanoa, että jokeri onkin nyt viitonen. Viiden kortin settejä ei saa tehdä jokerin kanssa. Jos pelaa kortin ja kaksi jokeria, pitää ilmoittaa, tekeekö setin vai suoran ja jos tekee suoran, mikä suora se on. Setissä jokereiden maita ei tarvitse nimetä, vaan settiin voi myöhemmin lisätä jonkun kolmesta puuttuvasta maasta.

Vuoron lopuksi pitää heittää kortti poistopakkaan. Jos nosti poistopakasta, samaa korttia ei saa heittää pois heti samalla kierroksella. Jos nosti poistopakasta monta korttia, saa heittää pois sen kortin, joka oli poistopakan päällimmäisenä. Poistopakka pidetään limittäin siten, että kaikki pakassa olevat kortit näkyvät ja niiden järjestys on selvä.

Jos vuoron päätteeksi poistopakassa on kortteja, jotka voi pöydätä ilman käsikortteja, joku muu kuin juuri vuoronsa lopettanut pelaaja voi sanoa ”rommi” ja pöydätä kortit. Pelaaja voi pöydätä myös muita kortteja ja lopettaa sitten vuoronsa poisheittoon. Tämän jälkeen vuoro on seuraavalla pelaajalla myötäpäivään, eli joku voi menettää touhussa vuoronsa.

Poistopakan kanssa kannattaa olla tarkkana. Esimerkiksi jos poistopakassa on pohjalta lähtien A, K, 7, Q, 8 ja K ja joku heittää poistopinoon kortin J, joku muu voi nyt sanoa ”rommi”, nostaa kaikki kortit patakuninkaasta alkaen ja pöydätä KQJ-suoran.

Jos peli loppuu, ”rommia” ei saa enää sanoa, vaikka poistopinossa olisi mitä herkkuja.

Pelin päättyminen ja pisteenlasku

Jako päättyy, kun joku pelaa viimeisen korttinsa. Käden voi joko pöydätä tyhjäksi tai jättää käteen yhden kortin, jonka sitten vuoron lopuksi heittää pois. Peli loppuu myös silloin, kun pakka on tyhjä ja joku haluaisi nostaa kortin pakasta (peli ei siis lopu heti pakan loputtua).

Pelaajat laskevat pöytäämiensä korttien pistearvon ja vähentävät siitä käteensä jääneiden korttien pistearvon. Huonon jaon seurauksena pelaaja voi menettää pisteitä ja pelaajan kokonaispistemäärä voi olla negatiivinen.

Peli päättyy, kun joku saa 500 pistettä. Eniten pisteitä kerännyt voittaa.

Muunnelmia

Pelistä on paljon erilaisia muunnelmia. Alunperin pelissä ei käytetty jokereita, niinkin voi pelata.

Yksinkertaisemmassa pisteenlaskussa numerokortit ovat viisi pistettä, kympit ja kuvat 10 pistettä ja jokerit ja ässät 15 pistettä. Ässät ovat tällöin 5 pistettä esiintyessään A, 2, 3 -suorassa.

Pisteitä voi laskea myös jatkuvasti pelin aikana, jolloin pöydätyt kortit voi laittaa niihin yhdistelmiin, joihin ne kuuluvat. Se selkeyttää peliä, mutta pisteenlaskussa on oma vaivansa. Sitä taas voi helpottaa pelimerkeillä, jotka toimivat erityisen hyvin yksinkertaisemman pisteenlaskun kanssa. Tällöin yksi pelimerkki voi olla aina viisi pistettä.

Rommin sanomisen voi jättää pois, tai sallia ainoastaan viimeksi poisheitetyn kortin käyttämisen. Tällöin vuoro ei hyppää, vaan peli jatkuu siitä, kenen vuoroon se alunperin jäi. Rommiton peli on korttipelikirjoissa tavallinen, mutta mutkikkain rommisääntö tekee pelistä herkullisimman.

Jotkut vaativat käden tyhjentämistä aina poisheitolla, eli kättä ei saa tyhjentää pöytäämällä.

Persialainen rommi

Persialainen rommi on hauska paripelimuunnelma 500-rommista. Siinä neljä pelaa pareittain. Pakassa on 56 korttia, eli tavallinen pakka ja neljä jokeria.

Peli on muuten kuin viisisataa-rommi, mutta jokerit toimivat eri tavalla. Jokerien pistearvo on 20 pistettä ja niistä saa tehdä ainoastaan kolmen tai neljän jokerin settejä. Kaikkien yhdellä pöytäyksellä pelattujen neljän kortin settien pistearvo on kaksinkertainen.

Jos pelaaja pääsee eroon kaikista korteistaan yhdellä pöytäyksellä, hänen joukkueensa saa 25 pisteen bonuksen. Joukkueen jäsenet laskevat pisteensä yhteen. Peli on kaksi jakoa, jonka jälkeen enemmän pisteitä saanut joukkue saa 50 pisteen bonuksen ja laskee voitokseen joukkueiden pisteiden välisen erotuksen.

Manipulaatiorommi on monen nimen peli. Se tunnetaan muun muassa nimillä carousel, vatikan ja shanghai, mutta tavallisin nimi on varmastikin Rummikub. Laatoilla pelattava kaupallinen Rummikub on manipulaatiorommia ja muistuttaa eniten vatikan-nimellä tunnettua muunnelmaa. Erot eri versioiden välillä ovat kuitenkin pieniä. Pelin on parhaimmillaan kolmen tai neljän pelaajan kesken.

Pelaajat yrittävät pöydätä kaikki korttinsa yhdistelmiin. Pelin jujuna on, että kaikki pöytäykset ovat yhteisiä ja omalla vuorollaan pelaaja saa järjestellä pöytäyksiä uudestaan miten haluaa, jos sillä tavoin pystyy pelaamaan kortteja kädestään pöytään.

Pelin säännöt löydät 150 korttipeliä -kirjasta tai Card Games -nettisivuilta.